Opetussuunnitelma

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma.

Keski‐Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n hallitus/musiikkiopiston johtokunta on hyväksynyt opetussuunnitelman 23.5.2018

1. Toiminta-ajatus

Keski‐Helsingin musiikkiopisto on lasten ja nuorten musiikkiyhteisö. Yksilö‐ ja ryhmäopetuksessa yhdistyvät tavoitteellinen, lempeän määrätietoinen musiikin opiskelu ja luova ilmaisu. Päämääränä on oppilaan hyvä musiikkisuhde – mahdollisuus hankkia elämään eväitä taiteellisen, taidollisen ja emotionaalisen kasvun kautta.

Oppilaitoksen tunnuslause on ”Elämys, oivallus – ilo!”

2. Yleiset tavoitteet

2.1 Arvot

  • Yhdenvertaisuus
  • Kaikki yhteisömme jäsenet ovat yhdenvertaisia lähtökohdistaan riippumatta
  • Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys
  • Kasvaminen toisten rinnalla ohjaa oppilasta yhteisön ja yhteiskunnan jäseniksi
  • Luottamus
  • Oppilas etenee omaa polkuansa saaden tietoon ja taitoon perustuvaa ohjausta löytöretkelleen
  • Moniarvoisuus
  • Välitämme kulttuuriperintöä ja sivistystä kunnioittaen toisia ja ympäristöämme

2.2 Oppimiskäsitys

Oppilas:

  • oppii aina uutta
  • on aktiivinen toimija
  • oppii asettamaan omia tavoitteita
  • oppii toimimaan tavoitteiden suuntaisesti

Oppiminen on:

  • kokonaisvaltainen, vuorovaikutteinen prosessi
  • erottamaton osa ihmisenä kasvua
  • yhteisön hyvän elämän rakentamista

Oppilaita ohjataan:

  • harjoittelemisen eri tapoihin
  • säännölliseen omaan harjoitteluun
  • antamaan ja saamaan palautetta
  • rohkaisevalla ja kannustavalla ohjauksella
  • oppimista edistävässä vuorovaikutuksessa

2.3 Oppimisympäristö

Keski‐Helsingin musiikkiopisto on turvallinen ja kannustava yhteisö. Henkilökunta toteuttaa jaetun opettajuuden ajatusta. Yhteisöön kuuluvat myös vanhemmat ja muu oppilaan lähipiiri. Oppilaitoksen tilat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla keskeisessä Helsingissä ja ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset musiikkiharrastuksen toteuttamiseen sekä yksin että yhdessä. Oppilaitos toimii vireässä yhteistyössä muiden helsinkiläisten alueen toimijoiden kanssa kasvattaen oppilaitaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

2.4 Työtavat

Keski‐Helsingin musiikkiopistossa käytetään monipuolisia työtapoja oppimisen edistämiseksi. Musiikin laajan oppimäärän opinnoissa painottuu oppilaan henkilökohtainen ohjaus.

Työtapoja ovat mm.:

  • instrumenttiopetus
  • yhteissoitto erilaisissa kokoonpanoissa
  • musiikin hahmottamisen työtavat erilaisissa ryhmissä
  • vuosittaiset taltioinnit
  • säännölliset esiintymiset

Oppimista edistävät työtavat vahvistavat oppilaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Työtapojen monipuolisuutta edistetään muun muassa hyödyntämällä teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

3. Toimintakulttuuri

Keski‐Helsingin musiikkiopiston toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Tavoitteena on luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, joka koostuu työtä ohjaavista normeista, vakiintuneista käytännöistä, selkeästä tiedotuksesta sekä yhteisön jäsenten ajattelu‐ ja toimintatavoista.

Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Oppilaitoksessa suhtaudutaan avoimesti uusiin työtapoihin ja hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Toimintakulttuuriimme kuuluu itsensä ja muiden kuuntelemisen taito.

Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen käytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös musiikkiin liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen.

4. Opintojen rakenne ja laajuus

 

4.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

Musiikkileikkikoulun toiminta jakaantuu

  • perheryhmiin (0‐2 ‐vuotiaat aikuisten kanssa)
  • musiikkileikkiryhmiin (3‐4 ‐vuotiaat)
  • rytmiikkaryhmiin (5‐6 ‐vuotiaat) ja
  • soitinryhmiin (5‐8 ‐vuotiaat)

Soitinryhmissä soitetaan viisikielistä kannelta, ukulelea tai melodisia rytmisoittimia/laattasoittimia.

Puhallinvalmennus on tarkoitettu 5‐8 ‐vuotiaille. Opetus on nokkahuilun pienryhmäopetusta 1‐2 vuoden ajan. Puhallinvalmennukseen hakeudutaan oppilasvalinnan kautta.

4.2 Perusopinnot

Perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia.

  • Instrumenttiopinnot 300
  • Yhteissoitto 250
  • Musiikin hahmotusaineet 250
  • Musiikin hahmottamisen johdanto
  • Musiikin hahmottamisen perusteet
  • Valinnaiset kurssit kolmesta tarjottimesta

4.3. Syventävät opinnot

Syventävien opintojen laskennallinen lkaajuus on 500 tuntia
• Instrumenttiopinnot (160)
• Yhteismusisointi (160)
• Musiikin hahmottaminen (160)

Valinnaiset kurssit kolmesta tarjottimesta

  • Hankkeisiin osallistuminen ( 20)
  • Lopputyö
  • on edellä mainittujen opintojen puitteissa tehty esityksen sisältävä prosessi.

5. Opintojen yleiset tavoitteet

Opintojen tavoitteena on:

  • antaa oppimisen iloa, lisätä opiskelumotivaatiota ja edistää luovaa ajattelua.
  • ohjata löytämään omat vahvuudet, potentiaalit ja kiinnostuksen kohteet.
  • ohjata pitkäjänteisyyteen ja vastuuseen omasta oppimisesta.
  • ohjata etsimään omat oppimistavoitteet ja tekemään itsenäisesti opintoihin liittyvät valinnat.
  • kehittää kriittistä ajattelua ja oppimisen taitoja.
  • kehittää yksilölle merkityksellisiä ilmaisutapoja.
  • ymmärtää musiikki historiallisena, yhteiskunnallisena ja ajankohtaisena ilmiönä.
  • antaa välineet päämäärätietoiseen itsensä kehittämiseen sekä taiteesta nauttimiseen.
  • oppia tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvottamaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta.
  • antaa edellytyksiä nähdä taide myös yhteistyön, vaikuttamisen ja osallistumisen välineenä.
  • luoda edellytykset elinikäiselle taiteen harjoittamiselle ja kulttuuriselle osallisuudelle.
  • nähdä yhteydet taiteiden ja tieteiden välillä.
  • antaa valmiudet hakeutua musiikin ammattiopintoihin.

6. Opinnot

6.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

Keski‐Helsingin musiikkiopiston varhaisiän musiikkikasvatus on tavoitteellista ja etenee lapsen kehitystason mukaan. 

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on tarjota ilon ja onnistumisen kokemuksia musiikin kautta sekä lapsen luovuuden, itseilmaisun, musiikillisten valmiuksien ja itsetunnon kehittäminen. Myönteiset musiikilliset elämykset sekä musiikkileikkikouluryhmässä saadut valmiudet ja taidot muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. 

Leikinomaisella toiminnalla tuetaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä edistetään lapsen ryhmässä toimimisen taitoja ja oppimisvalmiuksia. Musiikin kokonaisvaltaista kokemista vahvistetaan ottamalla toiminnassa huomioon oppimisen moniaistisuus ja muiden taiteenalojen tarjoamat mahdollisuudet. 

Työtapoja ovat loruileminen, laulaminen, leikkiminen, kuunteleminen, liikkuminen ja rytmiikka. Työtapojen keskeisin periaate on musiikin kokonaisvaltainen kokeminen sekä opetuksen vuorovaikutuksellisuus ja elämyksellisyys. Varhaisiän musiikkikasvatukseen sisältyy myös instrumenttiopintoihin valmentavaa opetusta eli soitinvalmennusta (kantele‐ ja ukuleleryhmät sekä puhallinvalmennus). 

6.2 Perusopinnot

6.2.1 Perusopintojen opintokokonaisuus 1

OPINTOKOKONAISUUS 1: SISÄLLÖT

Opintokokonaisuus 1 – Instrumenttiopinnot Perusopintojen instrumenttiopinnoissa tutustutaan

  • instrumentin/instrumenttien perustekniikkaan
  • säännölliseen harjoitteluun.
  • ilmaisuun omalla instrumentilla

tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen

Opintokokonaisuus 1 – Musiikin hahmotusaineet Musiikin hahmotusaineissa:

  • tutustutaan musiikin hahmotuksen johdantoon (MuHa 1) ja perusteisiin (MuHa2)
  • löydetään omia vahvuuksia musiikin hahmottamiseen eri työtavoilla

Opintokokonaisuus 1 – Yhteismusisointi Yhteismusisointiin tutustutaan instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi orkesterissa, pienryhmässä ja kuorossa.

6.2.2 Perusopintojen opintokokonaisuus 2

OPINTOKOKONAISUUS 2: SISÄLLÖT 

Opintokokonaisuus 2 – Instrumenttiopinnot
Perusopintojen instrumenttiopinnoissa perehdytään

  • instrumentin/instrumenttien hallintaan
  • tavoitteellisen harjoittelun opetteluun
  • instrumenttien perustekniikkaan ja ilmaisuun
  • tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen


Opintokokonaisuus 2 – Musiikin hahmotusaineet
Musiikin hahmotusaineissa perehdytään musiikin hahmottamisen eri työtapoihin kuten laulamiseen, soittamiseen, nuotintamiseen, musiikkityylien tunnistamiseen, musiikilliseen keksintään ja musiikkiteknologiaan

  • sisältöinä ovat oman kulttuurimme taide‐, kansan‐ ja populaarimusiikki
  • kehitetään oppilaan kykyä tunnistaa, toistaa, kehittää ja arvottaa musiikillisia ilmiöitä

Opintokokonaisuus 2 – Yhteismusisointi
Yhteismusisointiin perehdytään instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi orkesterissa, pienryhmässä, kuorossa tai kamarimusiikkikokoonpanossa 

6.2.3 Perusopintojen tavoitteet

Esittäminen ja ilmaiseminen
Opetuksen tavoitteena on 

  • kannustaa oppilasta löytämään omat musiikilliset vahvuutensa ja ilmaisukeinonsa 
  • ohjata oppilasta elävään musiikilliseen ilmaisuun 
  • kannustaa oppilasta harjoittelemaan erilaisten esiintymistilanteiden hallintaa 
  • rohkaista oppilasta tutustumaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin ja taiteidenväliseen vuorovaikutukseen 

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
Opetuksen tavoitteena on 

  • ohjata oppilasta oppimaan instrumentti‐ ja yhteismusisointitaitoja päämääränään soittimen itsenäinen hallinta ja omaehtoinen ilmaisu 
  • ohjata oppilasta säännölliseen harjoitteluun ja oppimisensa arviointiin 
  • ohjata oppilasta musisoimaan korvakuulolta sekä lukemaan ja tulkitsemaan musiikin lajille ominaisia musiikin merkitsemistapoja 
  • kannustaa oppilasta soveltamaan musiikin hahmotustaitojaan musisoinnissa 
  • tarjota oppilaalle tilaisuuksia tutustua musiikkiteknologiaan työvälineenä 
  • ohjata oppilasta käyttämään ergonomisesti oikeita soittotapoja ja mielekkäitä harjoittelumenetelmiä 
  • ohjata oppilasta havainnoimaan ääniympäristöä ja suojelemaan kuuloaan 

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
Opetuksen tavoitteena on 

  • ohjata oppilasta kuuntelemaan omaa musisointiaan ja mukauttamaan sen osaksi soivaa musiikillista kokonaisuutta 
  • ohjata oppilasta kehittämään musiikin luku‐ ja kirjoitustaitoaan 
  • ohjata oppilasta musiikin ominaispiirteiden tunnistamiseen ja rakenteiden hahmottamiseen 
  • tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi musiikin kuuntelijaksi ja kartuttamaan musiikin historian tuntemusta 

Säveltäminen ja improvisointi
Opetuksen tavoitteena on 

  • ohjata oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja 
  • kannustaa oppilasta harjoittelemaan improvisoinnin, sovittamisen ja säveltämisen perustaitoja 

6.3 Syventävät opinnot

6.3.1 Syventävien opintojen opintokokonaisuus

Syventävät instrumenttiopinnot
Instrumenttiopinnoissa syvennytään

  • instrumentin hallintaan
  • tavoitteellisen harjoittelun sisäistämiseen
  • musiikilliseen ja taiteelliseen ilmaisuun
  • tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen

Syventävät musiikin hahmotusaineet
Musiikin hahmotusaineissa

  • syvennytään musiikin hahmottamisen eri työtapoihin kuten laulamiseen, soittamiseen, nuotintamiseen, musiikkityylien tunnistamiseen, musiikilliseen keksintään ja musiikkiteknologiaan.
  • syvennetään oppilaan kykyä tunnistaa, toistaa, kehittää ja arvottaa musiikillisia ilmiöitä 

Syventävä yhteismusisointi
Yhteismusisointiin syvennytään instrumenteille luontaisilla tavoin, esimerkiksi orkesterissa, pienryhmässä, kuorossa tai kamarimusiikkikokoonpanossa 

Lopputyö on esityksen sisältävä prosessi ja on osa syventävää opintokokonaisuutta. 

Lopputyö voi koostua erilaisista elementeistä. Lopputyö voi olla:

  • konsertti
  • teemakonsertti
  • sävellyskonsertti
  • portfolioesittely
  • laaja‐alainen tai yhteen kiinnostuksen kohteeseen keskittyvä kokonaisuus

Lopputyön sisältö ja tavoitteet asetetaan yhdessä opettajien kanssa. Rehtori vahvistaa lopputyösuunnitelman. 

6.3.2 Syventävien opintojen tavoitteet

Esittäminen ja ilmaiseminen
Opetuksen tavoitteena on 

  • ohjata oppilasta syventämään musiikillista ilmaisuaan 
  • kannustaa oppilasta kehittämään edelleen musiikin tulkintaan ja esittämiseen tarvittavia taitoja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti 
  • rohkaista oppilasta käyttämään musiikkia monipuolisesti ilmaisun välineenä 
  • ohjata oppilasta soveltamaan omassa ilmaisussaan myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja 

Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
Opetuksen tavoitteena on 

  • auttaa oppilasta asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja suuntaamaan omaa oppimistaan
  • opastaa oppilasta arvioimaan edistymistään ja nauttimaan osaamisestaan
  • ohjata oppilasta harjoittelemaan taitojaan kehittävää ohjelmistoa sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä

ohjata oppilasta huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään sekä ergonomiasta ja kuulonsuojelusta musisoidessaan

Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
Opetuksen tavoitteena on

  • ohjata oppilasta kuuntelemaan ja kehittämään musisointiaan sekä solistina että ryhmän jäsenenä
  • ohjata oppilasta tarkastelemaan soivaa ja nuotinnettua musiikkia monipuolisesti eri näkökulmista
  • ohjata oppilasta hahmottamaan musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia
  • ohjata oppilasta hyödyntämään kuuntelu‐ ja hahmotustaitojaan sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkoutensa kehittämisessä

Säveltäminen ja improvisointi
Opetuksen tavoitteena on

  • kannustaa oppilasta toteuttamaan teoksissa improvisoituja ja itse sovitettuja osuuksia ja säveltämään omaa musiikkia
  • rohkaista oppilasta hyödyntämään musiikkiteknologian mahdollisuuksia ja työvälineitä

7. Laajan oppimäärän arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit

7.1. Arvioinnin kohteita ovat: 

  • esittäminen ja ilmaiseminen 
  • oppimaan oppiminen ja harjoittelu 
  • kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen 
  • säveltäminen ja improvisointi 

7.2. Arviointikriteerit 

Arvioinnissa seurataan edistymistä (arvioinnin kohteissa) oppilaan henkilökohtaisesti asettamiin ja opettajan kanssa sovittuihin tavoitteisiin verrattuna. Arvioinnissa keskitytään prosessin jatkuvaan arviointiin. Arviointia dokumentoidaan säännöllisesti. 

7.2.1 Esittäminen ja ilmaiseminen
Oppilas 

  • esittää tai säveltää laajempia teoskokonaisuuksia käyttämällä niiden edellyttämiä ilmaisukeinoja
  • hallitsee itse valitsemiensa alueiden mukaista ilmaisua, tulkintaa ja tekniikkaa
  • käyttää monipuolisesti musiikkia ilmaisun välineenä
  • on tutustunut myös muiden taiteenalojen ilmaisukeinohin

7.2.2 Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
Oppilas osaa 

  • asettaa tavoitteita ja suunnata omaa oppimistaan itselleen tärkeisiin asioihin
  • arvioida edistymistään ja nauttia siitä
  • valita itseään kehittävää ohjelmistoa
  • harjoittaa ohjelmistoaan sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä
  • tunnistaa soittimensa fyysiset haasteet

7.2.3 Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
Oppilas

  • kuuntelee ja kehittää musisointiaan sekä solistina että ryhmän jäsenenä
  • tarkastelee soivaa ja nuotinnettua musiikkia monipuolisesti eri näkökulmista
  • hahmottaa musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia
  • hyödyntää kuuntelu‐ ja hahmotustaitojaan sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkoutensa kehittämisessä 

7.2.4 Säveltäminen ja improvisointi
Oppilas

  • toteuttaa improvisoituja jaksoja ja itse sovitettuja osuuksia tutuissa tilanteissa
  • voi käyttää musiikkiteknologiaa musiikkinsa tekemiseen ja osaa tallentaa ja jakaa teoksensa

8. Oppimisen arviointi

8.1 Arvioinnin tehtävä on

  • ohjata oppimista
  • tukea edistymistä
  • kehittää edellytyksiä itsearviointiin
  • kehittää itsensä ja muiden kuuntelemisen taitoa

8.2 Arviointi on luonteeltaan

  • kunnioittavaa, keskustelevaa, vuorovaikutteista
  • oppimiseen kannustavaa
  • jatkuvaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa
  • omaan oppimisprosessiin kohdistuvaa ja huomioi oppijan kehitysvaiheen
  • omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun ohjaavaa
  • läpinäkyvää, johdonmukaista ja hyvin jäsenneltyä
  • oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää
  • elinikäistä oppimista

8.3 Arviointitapoja 

Itsearvioinnissa oppilas kehittyy arvioimaan omaa harjoitteluaan, tavoitteiden asetteluaan ja kehittymistään. Vertaisarvioinnissa oppilas oppii arvioimaan omaa ja muiden edistymistä ohjatuissa tilanteissa. Suullisessa arvioinnissa oppilas tarkastelee musisointitilannetta, antaa ja saa palautetta. Kirjallista arviointia annetaan mm. säännöllisten esiintymistilanteiden palautteessa. Silloin voidaan käyttää arviointipohjana seuraavaa listaa: Tulkinta, Soittoasento, Tekninen valmius, Rytmin käsittely, Sävelpuhtaus, Äänen laatu, Yhteissoitto, Muita huomioita

8.4 Todistus opinnoista 

Oppilaalle annetaan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot. 

Oppilaalle annetaan taiteenalan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot ja syventävät opinnot. 

Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan laajan oppimäärän opinnoista.

9. Oppimäärän yksilöllistäminen

Keski‐Helsingin musiikkiopiston jokainen oppilas on yksilö ja saa henkilökohtaista opetusta. Oppilas kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan. Oppimäärää voidaan yksilöllistää erityistarpeen mukaan. Opintoihin ilmoittautumisen yhteydessä ja soveltuvuusarvion aikana huoltaja voi tiedottaa oppilaitosta hakijan erityisen tuen tarpeesta. Yksilöllistämisestä annetaan tietoa huoltajille.

10. Oppilaaksi ottamisen periaatteet

10.1 Ilmoittautuminen musiikin varhaiskasvatukseen

Musiikkileikkikouluun otetaan 0–8‐vuotiaita lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiä järjestetään kysynnän mukaan ikäkausittain. Puhallinvalmennukseen hakeudutaan oppilasvalinnan kautta. 

10.2 Oppilasvalinnat perus‐ tai syventäviin opintoihin

Instrumenttioppilaaksi hakeudutaan oppilasvalinnan kautta. Soitinvaihtoehtoja kokeillaan Soivan talon esittelyssä. Oppilasvalinnat tehdään soveltuvuusarvioiden ja haastattelun perusteella. Oppilaspaikat täytetään käytettävissä olevien valtionosuustuntien puitteissa.

11. Yhteistyö huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa

11.1 Yhteistyö huoltajien kanssa 

Keski‐Helsingin musiikkiopiston arvojen ja opetussuunnitelman pohjana olevan oppimiskäsityksen mukaisesti oppilaan aktiivista toimijuutta pidetään tärkeänä opintojen alusta alkaen. Tähän liittyy säännöllinen yhteydenpito huoltajien kanssa. Musiikkiopisto tiedottaa toiminnastaan sekä kotisivujensa, sosiaalisen median että oppilashallinnon kautta ja perheet voivat osallistua toiminnan kehittämiseen säännöllisesti. Opettajat pitävät jatkuvasti yhteyttä oppilaiden perheisiin. 

11.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Keski‐Helsingin musiikkiopisto on aktiivinen verkostoituja. Musiikkiopisto on halukas kehittämään koulutus‐ ja kulttuuritoimintaa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. 

Taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset Helsingissä sekä muut TPO‐toimijat ovat kumppaneita, joiden kanssa on luontevaa tehdä yhteistyötä. Alueen päiväkoteihin ja kouluihin pidetään yhteyttä ja ollaan valmiita vahvistamaan siteitä yhteisten oppilaiden toiminnan kautta. 

Valtakunnallisten musiikkikasvatus‐ ja musiikkikoulutusjärjestöjen ja ‐yhteisöjen kanssa musiikkiopisto voi toimia tapahtumien järjestäjänä sekä osallisena pilottihankkeissa. 

Taideyliopiston Sibelius‐Akatemia, Metropolian amk:n musiikkikoulutus sekä konservatoriot kuten myös pääkaupungissa sijaitsevat taidelaitokset, orkesterit ja yhtyeet, taiteilijat ja taiteilijaryhmät ovat luontevia yhteistyötahoja. 

Helsingin kaupungin yksiköt, kuten esimerkiksi Annantalo, Helsingin työväenopisto, Kallion kirjasto ja Kinaporin palvelutalo ovat tuttuja kumppaneita musiikkiopistolle. Muu paikallinen toimiminen esimerkiksi alueen seurakuntien, Ebeneser‐säätiön, Floora‐hankkeen, Helsingin työväenopiston, Kalliolan setlementin, Kalliolan opiston ja Suomen Muusikkojen liitto SML:n, on vakiintunutta yhteistoimintaa. 

Neljännen sektorin kanssa tehdään satunnaista yhteistoimintaa, esimerkiksi Kallio kukkii ja Kallio kipinöi ‐kaupunginosafestivaalien puitteissa. 

Keski‐Helsingin musiikkiopiston toimintaa rahoittavat Opetus‐ ja kulttuuriministeriö (vos‐tunnit) ja Helsingin kaupunki (toiminta‐avustus). Opetushallitus on tärkeä pedagogisten kehittämishankkeiden rahoittaja. 

Musiikkiopisto on Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n ja sitä kautta myös Taiteen perusopetusliiton TPO ry:n jäsen.

12. Toiminnan jatkuva kehittäminen

Toiminnan jatkuva kehittäminen tapahtuu oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa sekä kaiken palautteen kautta. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan ja järjestetään koulutuspäiviä. Musiikkiopisto pyrkii toteuttamaan vuosittain kehittämishankkeita, joihin voivat osallistua sekä oppilaat että opettajat.